Ilmastonmuutos ja happamoituminen

Ilmastomuutos

Hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen pitoisuuden lisääntyminen ilmakehässä johtaa pitkällä aikavälillä ilmaston keskilämpötilan kohoamiseen. Kasvihuonekaasujen päästöistä aiheutuva ilmastomuutos on globaali kysymys, jonka ratkaisemiseen on käynnistetty laaja-alaisia kansainvälisiä yhteistyöhankkeita. Merkittävin päästöjen rajoittamista koskeva kansainvälinen asiakirja on Kioton sopimus, johon Suomikin on sitoutunut yhdessä muiden EU-maiden kanssa. EU alueella hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseksi on kehitetty päästöoikeusmarkkinat. Suomen päästöt ovat noin 3 promillea maailman hiilidioksidipäästöistä.

Happamoituminen

Vesistöjen ja maaperän happamoituminen aiheuttaa ajan myötä kasviston ja eliöstön kunnon heikkenemistä. Suomessa happamoitumista aiheuttavat ympäristöongelmat on saatu hoidettua hyvin. Luonnon pitkän aikavälin kriittistä kuormitusta on saatu alenemaan mm. savukaasupuhdistimien ja muun ympäristösuojelun myötä. Valtioneuvosto on asettanut tavoitteet sekä rikkidioksidi- että typenoksidipäästöjen vähentämiselle. Rikin osalta tavoitteet on saavutettu, typen osalta tavoitetason saavuttaminen edellyttää vielä teknologian kehittymistä sekä investointeja.